Monet organisaatiot ovat huomanneet, että avoimen innovaation ja yhteiskehittämisen toimintatavat tehostavat innovaatiotoimintaa. Lisäksi markkinoille on tullut digitaalisia yhteiskehittämisen työkaluja, joiden avulla on helppo osallistaa suurempiakin joukkoja uusien palveluiden/tuotteiden kehittämiseen.
Mitä avoimen innovaation ja yhteiskehittämisen toimintatavat tarkoittavat käytännössä. Yksinkertaisimmillaan ne tarkoittavat sitä, että osallistamme henkilöstöämme ja sidosryhmiämme organisaation innovaatiotoimintaan ja lähdemme luomaan uusia palveluita/tuotteita käyttäjälähtöisesti. Vastakohtana tällaiselle toiminnalle on suljettu/sisäinen asiantuntijakeskeinen innovaatiotoiminta.
Mitkä asiat edistävät
Tutkimuksessa tuli selkeästi esille, että
- organisaatioilla on avoimen innovaatiotoiminnan ja yhteiskehittämisen toimitapojen käyttöönoton taustalla tarve kehittää uusia palveluita nopeammin ja ketterämmin.
Lisäksi muita avoimen innovaatiotoiminnan ja yhteiskehittämisen edistäviä asioita olivat
- säännöllinen ja aktiivinen kanssakäyminen henkilöstön ja asiakkaiden kesken,
- olemassa oleva organisaation toimija, joka on vastuussa avoimesta innovaatiotoiminnasta ja yhteiskehittämisestä,
- pilottiprojektien mahdollisuus,
- avoimeen innovaatiotoimintaan ja yhteiskehittämiseen kannustava organisaatiokulttuuri,
- organisaation toimintojen läpinäkyvyys,
- uusien toimintatapojen kokeilusta palkitseminen,
- digitalisaatio,
- työpajamainen toimintatapa,
- olemassa olevat yhteistä dialogia edistävät työkalut,
- konsulttiapu/muu ulkopuolinen apu.
Mitkä asiat estävät
Isoimpana avoimen innovaatiotoiminnan ja yhteiskehittämisen estäjänä nähtiin nykyinen perinteinen suljettu/ sisäinen asiantuntijakeskeinen toimintamalli ja-suljettu organisaatiokulttuuri.
Muita esille tulleita estäjiä olivat
- resurssien puute,
- lyhyet pienet yhteiskehittämisen projektit, jotka eivät ole osa isompaa toimintamallia ja joiden tulokset eivät yhdisty osaksi olemassa olevaa toimintamallia,
- organisaation kankeus/hitaus reagoida uusiin asioihin/uuteen tietoon,
- tietämättömyys/osaamattomuus, kuinka voidaan yhteiskehittää ja mitä avoin innovaatiotoiminta tarkoittaa,
- pelko siitä, että ideoita tulee liian paljon ja ei osata päättää, miten valitaan jatkokehitykseen menevät,
- johtajat eivät aktiivisesti osaa edistää avointa innovaatiotoimintaa ja yhteiskehittämistä.
Miten sitten muuttaa perinteistä asiantuntijakeskeistä toimintamallia ja suljettua kulttuuria avoimempaan ja yhteiskehittävänpään suuntaan? Huomasimme, että monet haastateltavistamme puhuivat juurikin kulttuurin muutoksesta. He toivoivat, että muutostarpeen perusteella voitaisiin rakentaa iteratiivinen muutosprosessi, jonka aikana ihmisillä olisi mahdollisuus oppia uusia asioita samalla, kun he kehittävät uusia toimintatapoja. Samalla pohdittiin, että voitaisiinko ihmisiä, jotka lähtevät rohkeasti kokeilemaan/pilotoimaan uusia toimintatapoja, jotenkin palkita ja huomattiin myös, että muutos vaatii vahvan johdon tuen. Lisäksi koettiin, että muutosprosessiin tarvitaan lisäresursseja ja ulkopuolista tukea.
Kun pohtii näitä tuloksia ja keskustelee ihmisten kanssa, niin ehkä suurimpana haasteena on se, että vielä ei oikein tiedetä, mitä avoin innovaatiotoiminta ja yhteiskehittäminen käytännössä tarkoittavat tai miten sitä johdetaan. Yllä olevat listaukset kuitenkin ehkä avaavat sitä, millaista pohdintaa organisaatioissa avoimen innovaation ja yhteiskehittämisen ympärillä on ja millaisia asioita pitää taklata, jotta organisaation innovaatiokulttuuria saadaan rakennettua käyttäjälähtöiseksi ja ketterämmäksi ja jonka tuloksena on parantunut kilpailukyky.
USCO-hanke on Tekesin osarahoittama ja Laurea ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhdessä suomalaisten organisaatioiden ja Cambridgen yliopiston kanssa toteuttama tutkimushanke. #uscoproject #innovaatio # avoininnovaatio # yhteiskehittäminen #openinnovation #cocreation # LaureaRDI
Blogi perustuu:
Keränen, K. & Ligthart, R. 2017. Digital open innovation and co-creation in service organisations: Enablers and barriers. The 21st annual Cambridge International Manufacturing Symposium – Globalisation 2.0. Cambridge.
Keränen, K. 2015. Exploring the characteristics of co-creation in the B2B service business. PhD disseration in Engineering. Cambridge: University of Cambridge.